sunnuntai 19. elokuuta 2012

"Onni saapuu nauruportille", Leila Nuikin puutarhassa



Avoimien puutarhojen päivä 19.8.2012. Porissa pihansa avasi yleisölle Leila Nuikki.
(http://www.avoimetpuutarhat.fi/) 


Nyt on vaikea keksiä sanoja, kuvat puhukoot puolestaan. Itse koettua ei kameralla täysin voi jakaa. Kävin puutarhassa toisen kerran samana päivänä, koska osa ensimmäisen kerran kuvista oli mennyt videolle ja kuvissa näkyi kämmentä tai taivasta. Japanilaishenkisyys näkyy vahvana, mutta mukana on myös hyötypuutarha, rantakasvillisuutta, pieni mansikkamaa, jotain perinteistä suomalaista, esimerkiksi malvaa.
























Oman pihan tyrnit ja kokeiluja

Oman pihan tyrniä on helppo korjata. Pitää vain ehtiä ennen kuin varpuset, jotka korjasivat viime vuonna puolet sadosta. Omistan kaksi tyttöä ja yhden pojan.
Kesä oli lyhyt ja sateinen. Joka päivä ajattelin, että juuri tänään nautin jokaisesta kukasta, oksasta, yksityiskohdasta, mausta, väristä niin täysin kuin voin.

Oli pakko hankkia siniset lasipallot oksille.





Pulleaa ja pitkulaa, väri on vielä arvoitus. Taimet sain Ruotsista siskolta.

Tomaattien asuinpaikka on terassilla. Jos tulee yöpakkaset, laitan tomaatintaimet kottikärryyn ja vien autotalliin yöksi. Se riittää sinerpeukalon kasvihuoneeksi - toistaiseksi. Ei pidä kuvitella, että sinereukalot ovat laiskoja, ainoastaan valikoivasti mukavuudenhaluisia.
Laitoin ohjeen mukaan pikkutaimelle kerroksittain multaa ja kanankakkaa. Sitten kun juuret kasvavat alaspäin, kasvi saa ravintoa aina uudesta kerroksesta. Hyvin toimii, joskin kypsyminen on ollut tänä kesänä hidasta. Vasta yksi tomaatti on kypsynyt. Paprika ei ole vielä edes kukkinut. Sen taidan ottaa talveksi kotihoitoon. Jos vaikka jouluksi.

Grilli, lepopaikka fasaanille sadesäällä. Jalat säilyy kuivina:)
Tästä alkaa rikkaruohojen valtakunta...

lauantai 18. elokuuta 2012

Kaktus, joka kukkii kerran kymmenessä/sadassa vuodessa?

Rento Unkari

Pohjois-Unkarissa reissatessamme törmäsimme erikoiseen kaktukseen (luultavasti).  Lähetin kuvan viherpeukalo-siskolleni, joka arveli, että se on kaktus, joka kukkii vain kerran ja kuolee sitten pois. Olisi mukava tietää, onko tämä se vai joku muu. 


Tuli mieleen lapsuus 60-luvulta, hevosten kavion kopse, kiireettömyys, jokin jännä siisteyden ja puolivilliyden tunnelma. Lautasantenni ja takapihan hyötypuutarha. Nykyaikaa ja nostalgiaa. Budapestiin noin sata kilometriä.